Pelaat venäläistä rulettia lapsesi tulevaisuudella

Harva kesämökkiläinen haluaisi ehdoin tahdoin pilata järvirantansa uimakelvottomaksi ympäristömyrkyillä. Harva maanviljelijä haluaisi saastuttaa oman peltonsa maaperää niin pahasti, ettei siinä kasvaisi enää syömäkelpoista ruokaa.

Meille suomalaisille on itsestään selvää, että haluamme säilyttää luonnon puhtauden. Puhdas luonto tarjoaa edellytyksen ruuantuotantoon, mutta puhtaalla luonnolla on myös itseisarvo.

Haluamme jättää Suomen jälkipolvillemme samassa tai mielellään jopa paremmassa kunnossa kuin jossa sen syntymähetkellämme olemme saaneet. Haluamme antaa tuleville sukupolville mahdollisimman suotuisat edellytykset hyvälle elämälle.

Viime aikoina erityisesti nuoret ovat viestineet päättäjille, että he ovat huolissaan tulevaisuudestaan.

Huoli on täysin aiheellinen.

Käynnissä on tällä hetkellä yksi kotiplaneettamme suurimmista muutoksista, jonka lopputulosta emme tiedä.

Hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä ja maapallon lämpötila ovat maapallon historian aikana vaihdelleet useaan otteeseen. Ihmiskunnan toiminnan vuoksi ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kuitenkin kasvanut nopeammin kuin koskaan koko maapallon historian aikana.

Tämä muutos on ollut käynnissä 200 vuotta ja se voi peruuttamattomasti häiritä maapallon herkkää ekosysteemiä eli luonnon tasapainoa.

Tieteessä maapallon tulevaisuutta pyritään ennustamaan erilaisten matemaattisten mallien avulla. Näihin ennustemalleihin liittyy omat epävarmuutensa. Tästä syystä emme täydellä varmuudella tiedä, mitä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvamisesta seuraa. Elämä maapallolta ei kokonaisuudessaan katoa, mutta seuraukset ihmiskunnalle voivat olla vakavat.

Jos haluamme ehkäistä luonnon tasapainon järkkymisen, meidän tulisi palauttaa hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä lähemmäksi sitä tasoa, jolla se on pysynyt useiden vuosituhansien ajan aina 1800-luvun alkuun saakka.

Jotta voisimme päästä tähän tavoitteeseen, meidän tulisi alentaa ihmiskunnan yhteenlaskettuja hiilidioksidipäästöjä merkittävästi.

Toimenpiteitä, joilla hiilidioksidipäästöjä pyritään vähentämään, on syytä pohtia huolella. Emme tietenkään halua, että harkitsematon reagointi suistaisi nykyisen yhteiskunnan kaaokseen. Harva meistä on esimerkiksi valmis romuttamaan ajatuksen hyvinvointivaltiosta.

Ihmisten käyttäytymistä voidaan ohjata esimerkiksi ympäristö- ja päästöveroilla, mutta länsimaiden kaltaisissa demokratioissa verojen kiristäminen on mahdotonta, ellei enemmistö koe veroja oikeudenmukaisiksi.

Suomalaisten ja erityisesti suomalaisten päättäjien tulee kysyä itseltään, mikä on ilmastopolitiikan tärkein tavoite.

Tuleeko meidän ensisijaisesti pyrkiä minimoimaan Suomen hiilidioksidipäästöt vai otammeko tavoitteeksi, että toimimme tavalla, joka vähentää globaaleja hiilidioksidipäästöjä kaikista tehokkaimmin?

Kaikilla puolueilla on mahdollisuus ottaa yhteiseksi päämääräksi se, että Suomesta tehdään maailman johtava ympäristöystävällisen ja hiilidioksidipäästöjä vähentävän teknologian viejämaa.

Mitä enemmän suomalaiset yritykset vievät ympäristöystävällistä teknologiaa maailmalle, sitä enemmän laskemme päästöjä globaalisti, sitä enemmän valtio saa verotuloja hyvinvointivaltion ylläpitoon ja sitä enemmän suomalaisilla on työpaikkoja.

Ympäristöystävällistä teknologiaa taas on helpompi myydä maailmalle, jos yritykset voivat osoittaa, että saman teknologian avulla päästöjä on leikattu Suomessa markkinaehtoisesti. Hiilineutraali Suomi ei tästä syystä ole huono tavoite.

Toimenpiteitä ja poliittisia päätöksiä tulee miettiä tarkasti. Samalla tulee muistaa, että liian pitkä jahkailu ja nykyisen kehityksen jatkuminen kasvattavat koko ajan sitä riskiä, että luonnon tasapaino muuttuu peruuttamattomasti.

Kuinka suuren riskin olemme valmiita ottamaan lastemme kustannuksella?

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here