Vaalit lähestyvät ja uudistukset laitetaan jäihin

0
118

Vaalikampanjat ottavat liikaa aikaa puolueiden työstä. Siitäkin ajasta ison osan voisi mielestäni käyttää päätösten eteenpäin viemiseen ja ongelmien ratkomiseen. Iso osa ongelmaa on se, että opposition pääasiallinen rooli on toimia hallituksen vahtikoirana. Seuraavalla hallituskaudella osat vaihtuvat. Näin vaalikaudet ylittävää yhteistyötä on hankalaa tehdä. Alkava syksy on jo antanut meille useita esimerkkejä, joissa puolueet pyrkivät nostamaan meteliä toisten puolueiden jäsenten tekemistä virheistä ja sanomisista. Päättäjiä täytyy tietysti arvostella, mutta vaaleihin valmistautuminen tuntuu vievän paljon sitä aikaa, jonka voisi käyttää konkreettisten uudistusten tekemiseen.

Mikä on rikki?

Tullakseen valituksi nykyisessä järjestelmässä kansanedustajan on vakuutettava äänestäjät siitä, että hän olisi paras edustamaan kansaa. Tämä edellyttää usein lupauksia joistain asioista, joita hän aikoo toteuttaa vaalikauden aikana. Tämän lisäksi hänen on jo aiemmin täytynyt saavuttaa puolueessaan merkittävä asema, jos hän haluaa haaveilla esimerkiksi ministerin paikasta. Mikäli kansanedustajan edustama puolue joutuu oppositioon, hänen tehtäväkseen jää etsiä korjattavia asioita hallituksen politiikasta. Hallitukseen päästessään hän joutuu myötäilemään puolueen linjaa ja pyrkimään samalla pitämään äänestäjät tyytyväisenä.

Kansanedustajien tekemien päätöksien onnistuvuutta on hyvin vaikea mitata yhden vaalikauden aikana. Alkoholin vähittäismyynnin laajentaminen 5,5% vahvuisiin juomiin on esimerkki konkreettisesta teosta, jonka voi saada aikaan yhden vaalikauden aikana. Sen sijaan tärkeät toimenpiteet, kuten talouden tasapainossa pitäminen ja ympäristöuhkien torjunta vaativat pitkää aikajännettä. Kansanedustajien luonnolliseksi intressiksi jää siis toteuttaa pieniä ja konkreettisia uudistuksia, joilla hän pitää uskottavuutensa äänestäjien silmissä. Hyvä niin, mutta kuka kantaa vastuun jos kahdenkymmenen vuoden päästä maahan pyrkii sata miljoonaa ilmastopakolaista?

Mitä voidaan tehdä?

Laajojen ongelmien ratkaisuun tarvitaan puoluerajat sekä hallituskaudet ylittävää yhteistyötä. Keväällä yleisön tietoisuuten pongahtanut Liike Nyt tekee mielestäni täysin oikean havainnon siitä, että poliittinen järjestelmämme on vanhentunut. Toistaiseksi odottelen heiltä vielä lupaamiaan käytännön työkaluja järjestelmää kehittämään. Nähdäkseni hukkaamme nykyjärjestelmässä paljon resursseja poliitikkojen keskenäisen asemien väliseen kilpailuun, kun saman energian voisi käyttää yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin kasvattamiseen. Se demokratia, jonka pohja valettiiin Ranskan vallankumouksen aikaan, ei enää tänä päivänä kanna parhaaseen mahdolliseen tulokseen. Höyrykoneestakin on jo siirretty internetin aikakaudelle, joten miksei poliittista järjestelmääkin pystyttäisi uudistamaan. Kuten Jouni Backman ja Kaarle Hurtig pohtivat, vähemmistöhallitus voisi olla eräs helposti toteutettava muutos, jolla saataisiin oppositioikin mukaan kehittämään uudistuksia.

Ongelma ei suinkaan ole pelkästään Suomessa – meillä menee itse asiassa oikein hyvin verrattuna suurimpaan osaan verrokkimaistamme. Esimerkiksi demokratian ja vapauden luvatussa maassa, Yhdysvalloissa, on tällä hetkellä presidentti, joka herättää poikkeuksellisen suurta mielipiteiden jakautumista jopa oman viiteryhmänsä sisällä.
Nähdäkseni Suomi on demokratian kehityksessä aivan maailman kärkipaikoilla. Meillä on tällä hetkellä ennennäkemättömän paljon varteenotettavia puolueita. Suomessa puhuttiin pitkään kolmesta suuresta puolueesta, mutta tällä hetkellä niitä voi sanoa laskentatavasta riippuen olevan neljästä viiteen. Lisäksi myös pienemmillä puolueilla on aiempaa helpompi tavoittaa äänestäjiä verkon välityksellä. Myöskään perinteinen oikeisto-vasemmisto -akseli ei ole ollut enää pitkään aikaan riittävä kuvaaja selittämään puolueiden asemoitumista.

Ongelmat ovat aiempaa kompleksisempia – ainakin niiden moninaisuus tiedostetaan aiempaa paremmin. Lisäksi kansalaisaloitteista ja -addresseista on tullut viime vuosina huomiota herättävä tapa koota kansalaisten mielipide käsiteltäväksi eduskunnan pöydälle. Kansalaisaloitteiden kaltaisia tapoja tulisi ehdottomasti kehittää eteenpäin, sillä yli viisi miljoonaa silmäparia huomaa ongelmat paremmin kuin 200 kansanedustajaa.

Historian saatossa yhteiskuntajärjestelmät ovat muuttuneet usein väkivaltaisten konfliktien kautta. Tällä kertaa herättäjä saattaa olla vaikka ilmastonmuutoksen aiheuttamat tuhot. Toivottavasti pystymme kehittämään järjestelmää askel kerrallaan jo ennen katastrofeja.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here