Ketterämmät työmarkkinat Suomeen

1
599

Hallituksen suunnittelemasta irtisanomissuojan heikentämisestä on tullut arvovaltakysymys, jossa eivät enää voi perääntyä lakoilla uhoavat ammattiyhdistykset eikä hallitus, vaikka yhteiskunnallisten seuraamusten hinta osoittautuisi irtisanomissuojan muutoksen tuomia hyötyjä suuremmaksi.

Irtisanomissuojan ympärillä käytävä taistelu kuvastaa sitä, kuinka vaikeaa suomalaisten työmarkkinoiden uudistaminen on. Työmarkkinauudistusten tarve syntyy muuttuvasta maailmasta ja tavoitteena tulisi olla sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta joustava, muuttuneen työelämän realiteetteihin vastaava kokonaisuus.

Irtisanomissuoja vaikuttaa lukittamalla työpaikkoja niissä tietyllä hetkellä oleville. Sen jäykkyys tekee siitä huonon tavan järjestää työntekijän turva: voimakkaan irtisanomissuojan "maksajia" ovat ne työttömät jotka eivät saa töitä ja ne yrittäjät, jotka eivät saa haluamaansa henkilökuntaa.

Sekä työnantajan että työntekijän mahdollisuuksia harjoittaa vapaata vaihdantaa vastikkeilla ja työpanoksilla tulee parantaa. Tilanteet, joissa toinen osapuoli on mukana vain vastentahtoisesti, eivät pitkällä tähtäimellä palvele kenenkään etua. Työntekijän irtisanomista koskevan lainsäädännön rinnalla on syytä tarkastella myös työntekijän mahdollisuuksia irtisanoutua.

Karenssin uhka vaikeuttaa irtisanoutumista tilanteissa, joissa uutta työsuhdetta ei ole välittömästi tiedossa. Vanhentuneesta karenssijärjestelmästä luopuminen vahvistaisi työntekijän neuvotteluasemaa työpaikalla ja loisi irtisanomisehtojen tarkasteluun vaadittavaa luottamuksen ilmapiiriä.

Työmarkkinauudistukset kytkeytyvät verotuksen ja sosiaaliturvan uudistamiseen. Tarpeellisia toimenpiteitä olisivat esimerkiksi perusturvan parantaminen ja päätösten nopeuttaminen, erilaisten tukimuotojen vähentäminen ja pienten tulojen verottamisen lopettaminen. Ansiosidonnainen tulisi ulottaa kunnolla koskemaan myös osa-aikaisia ja pätkätyöläisiä, mutta sen kestoa tulisi lyhentää. Työntekijän turvaa pitäisi yleisesti pyrkiä järjestämään sellaisten mekanismien kautta, jotka eivät ole suoraan pois työttömiltä.

Huomiota tulisi kiinnittää myös keskustelukulttuurin ja poliittisen ilmapiirin parantamiseen. On hälyttävää, jos vaaleilla valittu eduskunta ei räjähdysherkän yhteiskunnallisen tilanteen takia voi tehdä juuri minkäänlaisia muutoksia työmarkkinoita koskeviin lakeihin.

Diplomi-insinööri, yrittäjä ja Liberaalipuolueen puoluesihteeri. Ehdolla eduskuntavaaleissa 2019.

Piraattipuolueen varapuheenjohtaja ja jyväskyläläinen kaupunginvaltuutettu.

Lilja Tamminen on helsinkiläinen tietokirjailija ja poliittinen kommentaattori, joka on pohtinut poliittisen heimoajattelun anatomiaa ja keinoja sen torjumiseksi vuodesta 2015.

1 KOMMENTTI

  1. Onhan se aivan itsestään selvää ettei ketään pidä pakottaa millään lailla pitämään työpaikkaansa tai työnantajia pitämään työntekijäänsä vastoin tahtoaan. Irtisanomisaika on ihan hyvä ellei ole selvää että sitoutuminen irtisanomisaikaan aiheuttaisi kohtuutonta haittaa kummallekkaan osapuolelle. Hyvän työilmapiirin ja luottamuksen perusta on ainoastaan ja vain luottamuksellinen yhteispeli.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here