Kryptovaluutat: Uhka vai mahdollisuus?

Mitä kryptovaluutat ovat ja mihin niitä käytetään? Mistä Bitcoin-kuplassa oli kysymys? Tulisiko kryptovaluuttoja säädellä ja verottaa jollain lailla? Voivatko kryptovaluutat horjuttaa nykyistä rahajärjestelmää? Ovatko kryptovaluutat tulleet pysyäkseen?

Vihreiden Jyrki Kasvi, Perusuomalaisten Sakari Puisto ja Eurofactsin Niklas Koskimies kirjoittavat aiheesta.

Kirjalliset näkökulmat

Jyrki Kasvi: Kupariplootusta tokeniin

Rahaa voi pitää yhtenä ihmiskunnan suurista innovaatioista. Se mahdollisti vaihdon arvon varastoinnin samaan tapaan kuin akku sähkön. Aluksi raha oli sidottu suoraan sen omaan arvoon jalometallina, kunnes kiinalaiset keksivät 650-luvulla paperirahan. Kupariplootu olikin hieman epäkäytännöllinen käyttöraha.

Pitkään setelitkin edustivat arvoaan vastaavaa määrää jalometalleita. Käytäntö loppui, kun Yhdysvaltojen dollari irrotettiin kultakannasta vuonna 1971. Tämäkin kehitys alkoi Kiinasta 1000-luvulla, kun Song-dynastia alkoi painaa rahaa, jonka arvon valtio takasi.

Fyysisestä rahasta on tullut keskeinen osa meidän länsimaista kulttuuriamme. Todellisuudessa valtaosa rahasta on bitteinä tietokoneiden muistissa, ja käteinen on vain fyysinen vaihdon väline, kallis ja vaarallinen vaihdon väline. Esimerkiksi Tukholman busseissa ei ole enää pitkään aikaan saanut maksaa käteisellä työturvallisuussyistä.

Monen vanhemman ihmisen on silti hyvin vaikea luopua käteisestä. Pankkikortilla saati kännykällä maksaminen ei tunnu aidolta, kun vaihdon väline ei siirry kädestä toiseen.

Tärkeää ei kuitenkaan ole raha vaan vaihto, kauppa, jonka välineenä voidaan käyttää oravannahkaa, pronssikolikkoa, setelirahaa, bittejä tai lohkoketjun tokeneita.

Vuonna 2008 julkaistu Bitcoin-kryptovaluutta vei lohkoketjut hypekäyrälle ja hermostutti valtiot ja pankit. Bitcoin-tokeneiden luotettavuus ei perustu valtioon eikä rahalaitoksiin vaan Bitcoinien käyttäjien tietokoneilla ylläpidettävään hajautettuun salattuun tilikirjaan, johon kaikki Bitcoin-transaktion kirjataan.

Monille nimenomaan Bitcoinin riippumattomuus valtioista ja pankeista on tehnyt siitä ideologisesti houkuttelevan valuutan. Toiset arvostavat salatun valuutan anonyymiyttä ja jäljittämättömyyttä. Bitcoinista onkin tullut esim nettihuumekauppiaiden suosikkivaluutta. Kolmansille Bitcoin on vain houkutteleva spekulointikohde siinä missä tulppaanisipulit tai taideteokset.

Käytännössä Bitcoinista on tullut pääasiassa spekulointikohde. Käyttö ostosten tekemiseen on siihen verrattuna vähäistä. Siksi Bitcoinia ja vastaavia kryptovaluuttoja tulee toistaiseksi kohdella verotuksessa niin kuin mitä tahansa muitakin vastaavia sijoituskohteita. Kun käyttöön tulee kryptovaluutta, jota oikeasti käytetään maksuvälineenä, tilannetta täytyy arvioida uudelleen.

Neljänsille, mm. minulle, Bitcoin on merkki tulevasta, lupaus lohkoketjujen mahdollistamista sovelluksista ja palveluista, joita emme osaa vielä oikein edes hahmottaa. Periaatteessa lohkoketjut voisivat korvata kaikki luottamukseen perustuvat sopimukset, jolloin niiden ylläpitämiseksi perustetut organisaatiot jäisivät tarpeettomiksi. Viranomaisrekistereissä lohkoketjut takaisivat tietojen eheyden. Logistiikassa lohkoketjut turvaisivat rahtikirjojen aitouden ja ajantasaisuuden. Esineiden verkossa lohkoketjut varmistaisivat laitteiden vuorovaikutusta: Mikä sanoma on luotettava ja mikä ei?

Kryptovaluutat mahdollistavat myös liiketoimintamallit, joihin perinteiset maksutavat ovat olleet liian kankeita tai kalliita. Esimerkiksi muutaman sentin mikromaksu tästä kolumnista pitämisestä ei onnistu perinteisillä maksutavoilla, mutta sopisi erinomaisesti kryptovaluutalle. Lainsäätäjän on oltava tarkkana, ettei esimerkiksi kryptovaluuttojen verotuksella vaikeuta näiden uusien liiketoimintamallien ja sovellusten syntyä.

Silti Bitcoin herättää myös huolta. Moni pelkää, että sille käy kuin tulppaaninsipuleille 1630-luvulla, jolloin tulppaaninsipulien hinta nousi Alankomaissa mielettömyyksiin, vaikka sipuleilla ei ollut mitään käytännön arvoa. Myös Bitcoin on vain sen arvoinen, minkä joku on siitä valmis maksamaan. Entä jos suuria Bitcoin-lompakkoja hallinnoivat algoritmit menevät myyntipaniikkiin?

Tällä hetkellä louhittujen Bitcoinin arvo lähestyy 70 miljardia dollaria. Samaa luokkaa kuin Euroopan vakausmekanismin Kreikalle antama kolmivuotinen vakaustukiohjelma. Bitcoinin romahtaminen ei vielä maailmantaloutta kaada, mutta ennemmin tai myöhemmin jonkin kryptovaluutan arvo nousee niin suureksi, että sillä alkaa olla globaalia merkitystä, ja sitä ryhdytään sääntelemään.

Kryptovaluuttojen riippuvuus teknologiasta tekee siitä myös haavoittuvan. Sähkö- ja tietoverkot lamauttava kyberisku tai aurinkomyrsky voisi pyyhkiä kaikki tilikirjat ja token-lompakot kiintolevyiltä. Tilikirjan hajautus toki parantaa valuutan resilienssiä, mutta viimeistään valtiolliset kryptovaluutat varmuuskopioidaan suojatuille palvelimille.

Kryptovaluuttojen potentiaali on niin suuri, että myöhemmin tai pikemmin ennemmin sellainen otetaan yleiseen käyttöön. Aluksi käyttö voi olla rajattua esimerkiksi esineiden verkkoon tai logistiikkaan. Sitä ei välttämättä edes kutsuta valuutaksi, mutta täyttää saman roolin, toimii luotettavana vaihdon välineenä. Sen jälkeen on vain ajan kysymys, kunnes sen käyttö leviää koko yhteiskuntaan.

Näytä teksti kokonaisuudessaan >>

Sakari Puisto: Kehitysnäkymiä virtuaalivaluuttojen alalla ei pidä estää huonolla lainvalmistelulla

Yksi mielenkiintoisimmista ilmiöistä vuonna 2017 oli virtuaalivaluuttojen nousu laajempaan julkisuuteen.

Virtuaalivaluutoilla on monia teknisiä etuja, jotka perustuvat lohkoketjuteknologian tai vastaavien digitaalisten teknologioiden ominaisuuksiin. Erityisesti perinteisiin kansainvälisiin pankkisiirtoihin nähden virtuaalivaluutat voivat olla huomattavasti nopeampia ja edullisempia. Toistaiseksi haasteena ovat olleet muun muassa käytettävyys ja tietoturvaongelmat.

Itse asiassa, monet virtuaalivaluutoista ovat pikemminkin lohkoketjuteknologiaa hyödyntäviä innovatiivisia liiketoimintoja. Menetelmää voidaan soveltaa arvopaperikirjanpitoon, jolloin kaikki arvopaperisäilytystilit voidaan päivittää lähes reaaliajassa. Lohkoketjuteknologiaa voidaan käyttää myös muun muassa immateriaalioikeuksien, toimitusketjujen tai sote-järjestelmien hallinnassa. Tulevaisuuden kehitysmahdollisuudet ja yleistyvät käyttökohteet jäävät vielä nähtäväksi.

Virtuaalivaluutoilla on markkinahinnat, tosin arvostustasot eivät ole vakiintuneet, vaan ovat päinvastoin erittäin spekulatiivisia. Korkeimmillaan virtuaalivaluuttojen yhteenlaskettu markkina-arvo on ollut useita satoja miljardeja dollareita ja kauppaa käydään kymmenillä miljardeilla vuorokausittain. Markkinoiden käyttäytyminen on ailahtelevaa ja ennustaminen vaikeaa, kuten on tyypillistä uusien teknologioiden käyttöönotossa. Usein viitattu vertailukohta on 1990-luvun internet-kupla.

Myös virtuaalivaluuttojen rahapoliittisesta ulottuvuudesta on käyty keskustelua. Eräät visionäärit näkevät virtuaalivaluutoissa ja arvometallikantaisissa rahoissa, tai niiden käytön jonkinlaisessa yhdistelmässä, jopa vaihtoehtoisen mallin nykyiselle keskuspankki- ja osittaisvarantojärjestelmälle.

Nykytilanteen kannalta mielenkiintoinen on taloustieteestä Nobel-palkinnon saaneen Friedrich Hayekin näkemykset. Hayek kuvaili pamfletissaan (the Denationalisation of Money) jo 1970-luvulla lukuisten yksityisten kilpailevien rahojen järjestelmää. Kritiikkinä esitettiin, että näiden rahojen arvon suuri volatiliteetti olisi keskeinen haaste ja keskustelua käytiin näiden rahojen keskinäisestä evoluutiosta ja markkinaosuudesta.

Tässä vaiheessa on kuitenkin jo selvää, että lohkoketjuteknologian tuomat muutokset rahoitusalalla ovat merkittäviä. Perinteisesti internet on soveltunut hyvin tiedonvälitykseen, kun taas arvonvälitykseen lohkoketjuteknologiat tarjoavat sopivan alustan. On myös keskusteltu siitä, että virtuaalivaluutat myötävaikuttaisivat rahoitussektorin ”demokratisointiin” ja siirtäisivät valtaa keskitetyltä rahoitussektorilta laajalle joukolle joukkorahoituksen tavoin.

Kaikki tämä on nostanut esiin virtuaalivaluuttojen sääntelyn. Yhdysvaltain arvopaperiviranomainen SEC on puuttunut uusien virtuaalivaluuttojen liikkeellelaskuun (nk. ICO eli Initial Coin Offering), samoin Kiina. Huoli on perusteltu ja epäkohtiin pitää puuttua, sillä osaan virtuaalivaluutoista on liittynyt kyseenalaisia tarkoituksia ja suoranaisia huijauksia, ja liikkeellä on myös suuri määrä heikkolaatuisia kryptovaluuttoja.

Sääntelyvalmistelu on käynnissä nyt myös Suomessa. Eduskunnan talousvaliokunnan käsittelyssä on parhaillaan maksu- ja pankkitilien valvontaa koskeva laki, joka koskee myös virtuaalivaluuttoja. Julkinen keskustelu asiasta on pysynyt matalalla profiililla.

Virtuaalivaluutat ovat mielenkiintoisia Suomen näkökulmasta, sillä Suomessa on merkittävää digi- sekä rahoitusalan teknologian (fintech) osaamista. Vaikka Suomella on mahdollisuudet olla alan edelläkävijä, tosiasiassa Suomi on jäänyt tällä uudella teknologiasektorilla jälkeen kärkimaista.

Nyt uhan alan kehitykselle muodostaa uusi lainsäädäntö, jonka valmistelu on tehty lähinnä sääntelyn näkökulmasta. Se keskittyy enemmän verotukseen ja perinteiseen finanssisääntelyyn kuin alan elinkeinoelämän mahdollisuuksien avaamiseen. Valmistelussa ei ole otettu huomioon liiketoiminnan kehitysnäkymiä, vaikka samaan aikaan valtiohallinto panostaa voimakkaasti muun muassa tekoälyaika – ohjelmaan ja muuhun digiin.

Kansainvälisessä, korkean teknologian toimintaympäristössä startupit ja projektit keskittyvät kuitenkin sinne, missä lainsäädäntö ja liiketoimintaedellytykset ovat suotuisia. Näin on muun muassa Virossa, Liettuassa ja Sveitsissä, joissa on muodostunut vahvoja keskittymiä yritysten ja julkisen hallinnon tiiviissä yhteistyössä. Vilnassa on aktiivinen hubi ja Sveitsissä jopa oma Crypto Valley!

Ala kehittyy erittäin nopeasti ja liiketoimintaekosysteemit muodostuvat parasta aikaa. Siksi valtiovarainministeriön lakiesitys pitää ottaa uudelleen valmisteluun ja laatia Suomeen verrokkimaihin nähden selkeä ja kilpailukykyinen sääntelykokonaisuus.

Näytä teksti kokonaisuudessaan >>

Niklas Koskimies: Oikein säänneltynä kryptovaluutat ovat huomisen kansainvälisen kaupan katalyytti

Olemme tottuneet ajattelemaan, että kansainvälisen kaupan tulee perustua luottamukseen - siihen, että maksamasi rahat siirtyvät vastineeksi tarvitsemastasi tuotteesta tai palvelusta tuottajalle. Jos etäisyyttä on enemmän kuin käsivarrenmitta, käteinen ei enää toimi.

Tarvitsemme rahansiirrolle välittäjän, joka siirtää rahat tilitä toiselle digitaalisesti. Todennäköisesti tämäkään ei riitä, vaan rahojen tulee siirtyä pankilta toiselle ja siten ketjuna kädestä käteen. Siksi kansainväliset rahansiirrot ottavat aikansa ja tyypillisesti nopeimmillaankin rahansiirtomme pankkien välillä kestää vuorokauden.

Ilman luottamusta tähän järjestelmään et ostaisi palveluitasi, eikä tuottajan niitä kannattaisi tuottaa. Ilman luottamusta koko järjestelmä romahtaisi. Entä, jos luottamusta ei tarvittaisi, vaan olisi järjestelmä, joka rakentuisi luotettavaksi juuri epäluottamuksesta? Kryptovaluutat ratkaisevat tämän ongelman nimenomaan lohkoketjun avulla.

On olemassa julkinen, mutta anonyymi, rekisteri kaikista rahansiirroista, jotka yhteisellä konsensuksella on varmistettu osaksi lohkoa. Jos yhdenkin merkin muuttaa tästä julkisesta ketjusta, väärennös tulee ilmi automaattisesti ja lohkot eivät ole enää yhteensopivia.

Epäluulosta on rakentunut järjestelmä, joka on nopea tehokas - niin ja luotettava, voit siirtää suoraa varat tililtä toiselle ilman välikäsiä. Kryptovaluutalla maksaminen on kuin lähettäisi sähköpostissa liitetiedoston - yhtä nopeaa ja helppoa mihin päin maailmaa tahansa; sillä erotuksella, että liitettä ei voi kopioida eikä monistaa.

Rahalla on kolme tehtävää: 1) olla arvon mitta, 2) olla vaihdon väline ja 3) olla arvon säilyttäjä. Bitcoin on revalvoitunut, eli kasvanut arvossaan, rajusti perustamisensa jälkeen. Se on luonnollista siihen nähden, että aluksi se oli vain älyllinen ratkaisu tuohon luottamusongelmaan, jota oli lähdetty miettimään vuoden 2008 pankkikriisin jälkimainingeissa.

Rahalla on arvoa vain, jos luottamusta on siihen, että sillä on arvoa jonkun toisenkin mielestä ja voit sitä käyttää vaihtoon. Kun kiinnostus kasvoi ja käyttäjäkunta laajenivat arvostus kasvoi luottamuksen kanssa.

Vuoden 2017 aikana Bitcoin nousi otsikoihin sen arvon noustua voimakkaasti. Ensimmäiset bitcoin miljonäärit käyttivät näyttävästi syntynyttä varallisuuttaan ja vaihtoivat bitcoinejaan euroihin ja dollareihin ja edelleen hulppeisiin autoihin ja asunto-osakkeisiin. Bitcoin nousi keskustelussa nörttien puuhastelusta iltapäivälehtien otsikoihin ja moni koki pelkoa siitä, että jäisi osattomaksi näistä rikkauksista.

Tämä lisäsi entisestään Bitcoinin kysyntää, ja tarjonnan ollessa rajallista, ajoi hintaa yhä enemmän ylöspäin. Tämä johti spekulointiin kursseilla ja mania oli valmis. Bitcoinin kurssi oli parhaimmillaan 19.000 dollarissa, kun se tänään on n. 3000-4000 dollarin tasossa. Sekin on korkeampi taso kuin ennen kuplaa. Vuosi 2018 oli varsin tasainen ja toipumista tuosta rajusta kuplasta. Osa hävisi rahojaan, niin kuin spekulanteille tapaa käydä - toisten voitto on toisten tappio.

Lainsäätäjän näkökulma yhteiskuntaan on vaalia turvallisuutta, taata omaisuuden hallussapitoon liittyvät oikeudet sekä sopimuksellisten asioiden varmentaminen (rajusti yksinkertaistaen). Tällöin virallisen valuuttojen ulkopuolinen täysin uusi teknologia ei aluksi rekisteröitynyt mitenkään lainsäätäjien prioriteettilistalla.

Turvallisuusnäkökulmasta eittämättä kysymykseen tulee anonymiteetin suojassa tapahtuvat varojen siirrot rikollisiin tarkoitusperiin tai terrorimin rahoittamiseen. Toisaalta pelkoa herättää myös kansalaisten omaisuuden suoja kasvottomien verkkosivuoperaattoreiden palveluissa. Lisäksi media on ratsastanut rikollisuudella ja huijauksilla, joita uusi teknologia on mahdollistanut. Sen vuoksi lainsäätäjien on helppo lähteä miellyttämään suurta enemmistöä ja ajaa jopa täyskieltoja kryptovaluutoille ottamatta kantaa siihen, olisiko täyskielto edes mahdollinen.

Sääntelyllä voitaisiin vastata näihin huolenaiheisiin jopa paremmin kuin pyrkimällä täyskieltoihin. Rahanpesulainsäädännön mukaiset turvarajat huomioiden valuutan vaihtajien ja kauppiaiden tulee tunnistaa asiakkaansa riittävän suurissa valuutanvaihdoissa (tai ostoissa); aivan samoin kuin käteisen rahan osalta.

Yhteiskunta on myös huolissaan veronkierrosta, johon voitaisiin vastata aivan samoin tekemällä selkeät pelisäännöt kryptovaluuttojen vaihtamisen voittojen tappioiden verottamiselle, louhinnalle tai palveluksille, joita on myyty kryptovaluuttoja vastaan. Lähtökohdan tulisi olla yksinkertaisesti se, miten kohdella muitakin vieraita vaihdannan välineitä. Sääntely voisi myös ottaa kantaa, siihen miten valuutoista puhutaan ja suositellaan esimerkiksi olemalla osa sijoitusneuvojien koulutusta. Harkittavaksi voisi tulla myös markkinoinnin rajoitukset tai ainakin pelisäännöt markkinoinnille.

Suhteessa nykyiseen pankkijärjestelmään kryptovaluuttojen merkitys päivittäisessä käytössä vakaassa euro-Suomessa on lähes merkityksetön. Toimistotyöstä minulle maksetaan palkkani euroina, joilla maksan asuntoyhtiövastikkeeni tilisiirtona pankista toiseen ja iltapäiväkahvini ostan kahvilasta MasterCardilla, eikä minun tarvitse kyseenalaistaa päivittäisessä elämässäni tämän järjestelmän toimivuutta.

Maissa, joissa oma valuuttaa inflatoituu, kuten Venezuelassa tai Turkissa, bitcoinien käyttö voi olla perusteltua ihan arkisissakin hankinnoissa. Kuitenkaan kryptovaluuttojen vahvuus ei olekaan tässä käsivarrenmittaisessa nykypäivän kaupassa. Vahvuus on tulevaisuuden globaalin, useita rajoja ylittävien palveluiden ja mikropalveluiden maailmassa, jossa kankea nykyjärjestelmä ei yksinkertaisesti pysty kilpailemaan.

Bitcoinit ovat tulleet jäädäkseen, sillä maailmasta löytyy aina kolkkia, joissa niitä tarvitaan toimimattoman rahoitusjärjestelmän vuoksi.

Emme tiedä vielä, mihin kaikkeen kryptovaluutat pystyvät, mutta meidän tulisi varmistaa, että olemme osa niiden taloudellisesti kannattavaa tutkimusta ja liiketoimintaa. Suomen tulisi luoda alan toimijoille vakaa ja ennustettava toimintaympäristö, jossa globaalia liiketoimintaa voisi harjoittaa.

Näytä teksti kokonaisuudessaan >>

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here