Minkälaista maahanmuuttopolitiikkaa Suomen tulisi harjoittaa?

Mikä on maahanmuuttopolitiikan ensisijainen tavoite? Miten EU-tasolla päästäisiin parhaaseen ratkaisuun pakolaiskriisin osalta? Tulisko rajavalvontaa tehostaa? Mihin suuntaan Suomeen kohdistuvaa työperäistä maahanmuuttoa tulisi kehittää?

Aiheesta kirjoittavat Liberaalipuolueen Amos Ahola, SDP:n Jussi Kukkola ja Perussuomalaisten Riikka Purra. Podcastissa keskustelua jatkavat Liike Nytin Juhani Klemetti ja Kokoomuksen Jukka Kopra.

Podcast

Kirjalliset näkökulmat

Amos Ahola: Työperäinen maahanmuutto on kaikkien etu

Henkilöiden vapaa liikkuvuus on osa liberaaliaattetta - kenenkään ei tarvitse jäädä sietämään sortoa, köyhyyttä tai kurjuutta, vaan laukkujen pakkaaminen on ihmisoikeus. Maailmanhistoriasta löytyy valtavasti esimerkkejä maahanmuuton positiivisista vaikutuksista. Esimerkiksi Yhdysvaltojen vahva taloudellinen tilanne nojaa pitkälti maahanmuuttoon, joka hyödyttää sekä vastaanottavaa maata että maahantulijoita korkeamman elintason muodossa. Kansainvälisessä kilpailussa mikään maa ei voi pärjätä vetämällä rajat kiinni, eikä nurkkakuntalaisuus ole toivottava tavoite pitkällä aikavälillä muutenkaan.

Vaikka maahanmuutto on lähtökohtaisesti hyvä asia, Suomessa — ja Euroopassa laajemminkin — kansainvälisten ihmisoikeusopimusten tulkinnassa on sosiaaliturvan osalta menty liian pitkälle. Suomen perustuslakiin kirjattiin vuonna 1999 erittäin huolimattomasti: "Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon." Perustuslakimme siis ylettää avokätisen sosiaaliturvamme myös muihin kuin Suomen kansalaisiin ja periaatteessa vielä laajempana tulkintana kaikkiin maailman ihmisiin riippumatta siitä asuvatko he Suomessa vai eivät.

On selvää, että tilanne on kestämätön. Mitä houkuttelevampi sosiaaliturva on, sitä enemmän sosiaaliturvan perässä tulee muuttajia. Suomen huoltosuhde on eläkejärjestemämme takia muutenkin erittäin heikolla tolalla, eikä Suomella ole varaa heikentää sitä. Siispä maahanmuuton painopistettä pitää siirtää merkittävästi humanitäärisestä työperäiseen. Jokaiselle, joka työllistyy, pitää antaa automaattisesti oleskelulupa, ja kaikki esteet työperäiselle maahanmuutolle pitää poistaa. Tämä pitää sisällään sekä ns. tarveharkinnan poistamisen että työmarkkinoiden vapauttamisen eli yleissitovuudesta luopumisen.

Vastaavasti maahanmuuttajien sosiaaliturvaa tulee heikentää tarjoamaan vain välttämätön toimeentulo ja huolenpito, eli majoitus ja ruoka, aivan kuten perustuslakiimme on kirjattu. Olennaisen tärkeää on myös karkottaa toistuviin tai vakaviin rikoksiin syyllistyneet maahanmuuttajat systemaattisesti ja mahdollisimman nopeasti. Huomionarvoista on, että tämä on myös maahanmuuttajayhdistysten tahtotila — maahanmuuttajat itse ymmärtävät parhaiten, että mädät omenat pilaavat kaikkien maahanmuuttajien maineen.

Työnteko on paras ja mahdollisesti ainoa tapa integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Samalla työnteko parantaa Suomen huoltosuhdetta. Tälläkin hetkellä maassa on kymmeniä tuhansia avoimia työpaikkoja, joihin maailmalta löytyy kyllä halukkaita tekijöitä, kunhan ulkomailta työllistäminen tehdään mahdollisimman helpoksi.

Näytä teksti kokonaisuudessaan >>

Jussi Kukkola: Suomi tarvitsee myös maahanmuuttajia

Suomen väkiluku kääntyy Tilastokeskuksen ennusteen mukaan laskuun vuonna 2035. Lyhyellä kaavalla tämä tietää yhä vähemmän työtä tekeviä, mikä tarkoittaa verokertymän laskua.

Verokertymän lasku taas johtaa hyvinvointivaltion palveluiden leikkaamiseen tilanteessa, jossa palvelua tarvitsevien määrä vain kasvaa. Perhepolitiikan ohella maahanmuuttajat ovat yksi tekijä väestönkasvun suunnan muuttamisessa.

Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan

Työperäistä maahanmuuttoa tapahtuu sekä Euroopan unionin sisältä että sen ulkopuolelta. EU:n jäsenmaiden kansalaiset saavat työskennellä vapaasti unionin muissa maissa, joten heitä työlupaprosessit ja saatavuusharkinnat eivät koske. EU:n ja ETA-maiden (Euroopan talousalue) ulkopuolelta tulevat tarvitsevat pääsääntöisesti työluvan saadakseen tehdä Suomessa ansiotyötä. Työluvan saanti voi kestää jopa useita kuukausia.

Niin sanottuihin duunariammatteihin (rakennusalan työntekijät, siivoojat, kokit, jne.) voidaan soveltaa ELY-keskuksen alueellista työlupalinjausta eli saatavuusharkintaa. Saatavuusharkinnassa nimensä mukaisesti selvitetään ennen työntekijän työluvan myöntämistä, onko Suomessa jo saatavilla tehtävään sopivaa työvoimaa. Saatavuusharkinta ei koske asiantuntijoita, johtajia tai ylempiä toimihenkilöitä. Saatavuusharkinnan poistaminen tarkoittaisi myös ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäytön lisäämistä, josta Helsingin Sanomissa oli muutama päivä sitten raadollinen artikkeli.

Kasvattaisin kiintiöpakolaisten määrää

Jokaisella ihmisellä on oltava oikeus suojeluun ja se on mielestäni fundamentaalinen ihmisoikeus. Tällä hetkellä Suomi ottaa vuosittain 750 kiintiöpakolaista ja tätä määrää olen valmis kasvattamaan. Kiintiöpakolainen on saanut YK:n pakolaisasianvaltuutetun (UNHCR) määrittelemän pakolaisstatuksen. Kiintiöpakolaista ei voi tuoda Suomeen ilman, että hänellä on kuntapaikka ja asunto tiedossa. Yleensä otettavat kiintiöpakolaiset ovat kokonaisia perheitä, mikä helpottaa kotoutumista uuteen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Kiintiöpakolaiset eivät ole turvapaikanhakijoita.

Mitä turvapaikanhakuun tulee, mielestäni siihen pitäisi luoda entistä paremmat eurooppalaiset pelisäännöt. Asiaan olisi nyt helpompi vaikuttaa, kun heinäkuusta alkaen Suomi toimii puolen vuoden ajan EU-puheenjohtaja. Turvapaikkaa hakeva ilmoittaa rajalle saapuessaan viranomaisille, että haluaa hakea turvapaikkaa. Viranomainen kirjaa hakijan biometriset tunnisteet ylös ja hakija ohjataan vastaanottokeskukseen. Turvapaikanhakija voi tehdä ansiotyötä tiettyjen aikarajojen jälkeen aloilla, joilla ei vaadita työlupaa.

Pelkästään ensimmäistä turvapaikkapäätöstä hakija joutuu odottamaan yli puolen vuoden ajan. Mikäli hakija valittaa päätöksestä, odotusaika venyy vuosiin. On koko yhteiskunnan etu, että turvapaikkaprosessia nopeutettaisiin lisäämällä viranomaisten resursseja. Myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden perheenyhdistämistä pitäisi myös helpottaa, sillä oman yhteisön ja perheyksikön rooli tukiverkkona kotouttamisessa yhteiskuntaan on iso.

Etenkin kielitaito oleellisessa roolissa

Suomen kielen oppiminen on maahanmuuttajille ensiarvoisen tärkeää. Kun kielitaito on kunnossa, voi päästä perille omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan etenkin työelämässä. Sen lisäksi, että arjessa pystyy kommunikoimaan naapurille tai työelämässä asiakkaalle, on oleellista tietää, mitä työsopimuksessa, tilinauhassa ja työehtosopimuksessa lukee. Näin myös työntekijöiden hyväksikäyttöä pystytään entisestään ehkäisemään.

Näytä teksti kokonaisuudessaan >>

Riikka Purra: Suomelle haitallinen maahanmuutto pitää lopettaa

Suvereenin valtion oikeus on päättää, keitä maahan saa tulla. Maallemme taloudellisesti tai muulla tavoin haitallinen maahanmuutto ei ole luonnonvoima, vaikka monet tahot yhteiskunnassamme niin haluavat väittää. Valtiomme tehtävä on ensisijaisesti huolehtia suomalaisista, heidän turvallisuudestaan ja hyvinvoinnista. Tästä seuraa se, että valtion tulee tehdä sellaista maahanmuuttopolitiikkaa, että Suomen ja suomalaisten etu toteutuu.

Suomeen suuntautuva humanitaarinen maahanmuutto maksaa huomattavasti. Kyse ei ole vain vastaanotto- tai kotouttamiskuluista, vaan siitä, että saapuvien ihmisten työllisyys on hyvin alhaista ja sosiaaliturvariippuvuus suurta, vielä vuosien ja vuosikymmentenkin jälkeen. Keskimääräisen irakilaisen ennustetut elinkaarikustannukset ovat 690 000 € ja somalialaisen 950 000 € enemmän kuin kantasuomalaisen. Kustannukset vain lisääntyvät, mitä kauemmin Suomessa ollaan, koska toisella sukupolvella nuorisosyrjäytyneisyys on 6–8-kertaista kantaväestöön verrattuna. Maahanmuuttoon liittyy huomattavia kustannuksia monilla yhteiskunnan sektoreilla.

Yleensä ratkaisuksi ehdotettu kotouttaminen ei valitettavasti auta – se ei ole auttanut missään muussakaan maassa. Maahanmuuttoon vuositasolla menevät miljardit ovat pois jostakin muualta: mitään erityistä taikaseinää ei ole olemassa, vaan jokaisen lantin kustantavat veroja maksavat kansalaiset ja yritykset.

Mikäli haluamme auttaa ihmisiä, esimerkiksi konfliktialueilla ja pakolaisleireillä, meillä on siihen huomattavasti parempia ja tehokkaampia keinoja. Paikan päällä auttaminen ja oikeasti tehokas ja ehdollinen kehitysapujärjestelmä tulisivat huomattavasti halvemmaksi. Nykyinen turvapaikkainstituutio ei ole kestävä edes moraaliselta kannalta, sillä liikkeellä eivät ole ne ihmiset, jotka eniten apua tarvitsisivat.

Kaikkein tehokkainta maahanmuuttopolitiikkaa tehdään rajoilla. Tällä hetkellä meillä ei ole lainsäädännössä edes hätätilapykälää. Mikäli vyöry uhkaisi, olisimme todennäköisesti aivan yhtä ulalla kuin vuonna 2015. Me emme saa tuudittautua siihen, että muut maat hoitavat rajat meidän puolestamme. Rajojen yli vapaasti saapuvat ihmiset ovat myös turvallisuusuhka, kuten olemme jo Suomessakin moneen kertaan havainneet.

Rajapolitiikan lisäksi meidän pitää kiristää muuta maahanmuuttopolitiikkaa. Turvapaikka ei saa tarkoittaa ikuista oikeutta jäädä maahan, vaan se pitää aina antaa väliaikaisena, kuten muutkin oleskeluluvat. Vastaavasti perheenyhdistämistä ja kansalaisuuden saamista pitää vaikeuttaa. Kaikki kielteisen päätöksen saaneet ja laittomasti maassa havaitut pitää ottaa säilöön, josta pääsee vain yhteen suuntaan eli pois maasta. Taloudellinen tuki ja kehitysapu pitää sitoa esimerkiksi siihen, että apua saava valtio ottaa vastaan omia kielteisen päätöksen saaneita kansalaisiaan. Myös muita siirtolaisuuden vetotekijöitä tulee poistaa, muun muassa sosiaaliturvaan liittyen.

Valitettavasti niin sanottuun ”työperäiseen” maahanmuuttoon liittyy myös ongelmia. Vaikka useat tahot ja puolueet mielellään puhuvat osaajista, huippuosaajista ja kansainvälisistä ammattilaisista, Suomeen näitä saapuu varsin vähän. Korkea veroasteemme ja ei niin kovin kilpailukykyinen palkkatasomme monien muiden tekijöiden kanssa pitävät huolen siitä, että oikeista osaajista ei ole meille ruuhkaksi.

Sen sijaan Suomeen tulee paljon matalapalkka-aloille työllistyviä kouluttamattomia tai hyvin vähän koulutettuja maahanmuuttajia. Saatavuusharkinta, jota useat puolueet haluavat viimeisiltä osiltaankin purettavaksi, koskee ainoastaan tällaisia maahanmuuttajia. Myös tämä maahanmuutto tulee veronmaksajalle kalliiksi.

Se palkka, jolla kouluttamaton maahanmuuttaja työllistyy, ei etenkään pääkaupunkiseudulla riitä elämiseen. Sen rinnalle tarvitaan useita tulonsiirtoja ja palveluita. Kaiken lisäksi halpamarkkinoille saapuvien maahanmuuttajien työllisyys laskee jo muutamassa vuodessa kantaväestön työllisyysasteen alle. Siis suuri osa niistä ihmisistä, jotka saapuvat Suomeen nimenomaan töihin (työllisyysaste maahan tullessa 100 prosenttia), jättäytyy työmarkkinoiden ulkopuolella jo muutamia vuosia maahantulon jälkeen.

Toisin sanoen on monin osin yhdentekevää, taloudellisten tai muiden seurausten kannalta, saapuuko ihminen maahan turvapaikanhakijana vai matalapalkka-aloille töihin. Poliittisten päättäjien ja lainsäädännön tasolta eroa näiden kahden kategorian välillä halutaan myös keinotekoisesti madaltaa. Esimerkiksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille halutaan antaa työlupa, jotta maahan jääminen ”laillistuu”. Tämä ei valitettavasti muuta yhtään edellä kuvattua tosiseikkaa. Lisäksi se viimeisiltäkin osiltaan rapauttaa koko turvapaikkajärjestelmän. Sitä ei ole tarkoitettu elintasosiirtolaisuuden väyläksi.

Järkevä maahanmuuttopolitiikka huomioi edellä esitetyt seikat ja tarkastelee kokonaisuutta loogisesti. Mikäli haluamme taloudellisesti hyödyllistä maahanmuuttopolitiikkaa, houkutelkaamme maahan korkeakoulutettuja nettomaksajia. Mikäli halumme auttaa ihmisiä, tehkäämme se maahanmuuton sijaan auttamalla paikan päällä, pakolaisleireillä ja järkevästi kohdennetulla avulla.

Nykyinen järjestelmä, jossa esitetään yhtä, tehdään toista ja lopuksi aina vastustetaan meitä, jotka puhumme asiasta rehellisesti, on läpeensä surkea. Suomi ja suomalaiset ansaitsevat parempaa.

Näytä teksti kokonaisuudessaan >>

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here